Kahleissa vailla vapautta

Runoilija cooliset

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 23.3.2008
Viimeksi paikalla: 15.12.2021 16:05

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
26.5.1994



'What we think, we become. All that we are arises with our 
thoughts. With our thoughts, we make the world.'
- The Buddha
 

Haukut,
suutut,
kahlitset.

Turhaan,
huudan,
vapisen.

Jätit mut pimeyteen,
missä on mun vapaus?

Auta,
pelasta!

Mun sydän lyö tyhjää,
kohta ei siitä oo jäljellä mitään!
Rautaiset,
kyyneleet kuivuneet,
pimeys vaivuttaa täysin.

Selite: 
Että mä jaksan vihata mun porukoita joskus. ;<
Kategoria: 
 

Kommentit

~ Nuoruuden kasvukipuja, kyllä
ne vielä tasoittuu, hieno on runo ~

Ymmärrettävää, kasvukipuja sinulla ja porukoilla

Nuorena sitä kuuluukin välillä vähän vihata...hyvä runo!

Kaunis, synkkämielinen, avunhuutoja.. Pidän todella.

~ Nuoruuden kasvukipuja, kyllä
ne vielä tasoittuu, hieno on runo ~

Ymmärrettävää, kasvukipuja sinulla ja porukoilla

Nuorena sitä kuuluukin välillä vähän vihata...hyvä runo!

Kaunis, synkkämielinen, avunhuutoja.. Pidän todella.

 

Käyttäjän kaikki runot