ko ko korppi kasvojani sivelee
nokisilla siivillänsä
hän minulle pesun antaa
pesäänsä kantaa
ko ko korppi hihaani nyppii
tulenkovalla nokallansa
hän minulle portin avaa
vapauden tavaa
ko ko korppi päätäni raapii
terävillä kynsillänsä
hän minulle polun näyttää
ajan takaa
ko ko korppi korvaani kuiskaa
käheällä rääkynnällänsä
hän minulle neuvon kantaa
salaisuutensa avaa
tuo ko ko korppi
kaukaisuudesta
rajan takaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olet valinnut runoosi vahvan voimaeläimen.
Miulle tulee tästä mieleen jokin entisajan "hokema" ~aivan kuin kuulisin sen korvissani.
Mukavan erilainen runo...hyvä : )
hienosti olet rakentanut runosi
upeaa