monta kertaa
yksin sitä jää ajattelemaan
paljoako vaille on rakkaus
että uskaltaa näyttää
unelmia varmaankin sata
suhun olen uhrannut
kaikkea taivaasta
kivenkoloon
odotus
ohi
ehkä
on
siks pyydänkin
edes kerra vielä kerro
mitä ikinä tunnetkin
kyyneleet poskiltani toivoisin
sinun pyyhkivän
ja murheesi mieleelläni
kuuntelesin
voisin vaikka ikuisuuden
niin ajallisen kuin ajattoman
antaa lahjaksi
joka päivä
ei ole minua tehty ruusuista
ei ole keitetty raparpereissä
eikä sokeria muistettu suolan sijaan laittaa
mutta jos yhtään
olen sinulle
enemmän kuin ystävä
anna minun näyttää se
sillä sinä olet erinlainen
juuri sopivanlainen
poika
jonka kanssa samaan veneeseen hyppäsin
ja niin ne airot rannalle jäi.
Selite:
nyt olisin valmis :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
