160911

Kirjoitin tänään pitkästä aikaa runon.
Vuosiin en ole tarttunut kynään ja raaputtanut paperin pintaa
En ole uskaltanut purkaa tuntojani näin, en enää koskaan tämän jälkeenkään

Halusin kirjoittaa julki kaiken sen, mikä sisälläni velloo
meret ja niityt tuulessa
Valaiden laulun, joka kantautuu ulapalta
Sydämen, jonka sirpaleet leviävät tuulessa
Jää, joka uppoaa pienen pojan sydämeen ja jäädyttää

Istun lumilinnassani yksin ja pohdin minne meni asiat
joita joskus tarvitsin:
Kissan turkin silitys
Marsujen hyrinä
Vincentin tuoksu
Kesän nauru, hymyt, kasvot, huulet, kiihko
Intohimo hikistä kehoa vasten
Yhteiset suihkuhetket, ranta, sormus, polvistut

Ei saa! Muistot tuhoavat sieluni
Laitan VHS-kasetin soittimeen ja kuulen elokuvassa sanat:
''And then one day
A magic day he came my way
And while we spoke of many things, fools and kings
This he said to me
"The greatest thing
You'll ever learn
Is just to love
And be loved
In return"