Kaikki on vaipunut
villaiseen peittoon
enkä kuule mitään
kaikki on kääntynyt
ympäri
yritän myydä sydäntäni kesälle
mutta kesä ei halua sitä
en ymmärrä
miksi murehdin nyt
kun kaikki on kaunista
pehmeällä nurmikolla
ei synny kiiltävää runoa
se on täynnä roskia
tuulen tuomia
Kesä ei pidä sieluani
hellästi sylissään
se runtelee
ja tukehduttaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis. <3
Toivottavasti se tuuli puhaltaa ne roskat pois ja veisi samalla myös murheesi. :)
En tiedä mitä tunteita tämä minussa herättää, mutta jotakin tässä on niin kaunista, herkkää ja koskettavaa.
Minä pidin tästä todella<3