Kuusenoksat muodostivat sydämen
sinistä taivasta vasten.
Reunat sen olivat yhtä rosoiset
kuin omani.
Tuulessa se huojui yhtä epävarmana.
Silti se pysyi koossa.
Säilytti muotonsa.
Mutta vain vaivoin.
Vain vaivoin se piti itsensä kasassa.
Miten vaikeaa se onkaan,
pysyä rikkinäisenä yhdessä.
Selite:
Maisema oman huoneeni ikkunasta. *lämpimiä tunteita*
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää oli IHANA:) kauniisti, hyvin kauniisti kirjoitat!
Tää oli IHANA:) kauniisti, hyvin kauniisti kirjoitat!