Sotien kohtaloa vastaan,
itken katkerat kyyneleet.
Riistettiin minulta taivaani kiintotähti,
vietiin pois tuuli purjeissani.
Jäi kaipuu kipeä sydämeen,
ja ikuiset kyyneleet poskilleni.
Ei elämän epäreiluudella ole rajoja.
Vaan yksi ainoa minulla on lohtu,
on parempi siellä sinun olla.
Siellä sielusi lepää vihreällä niityllä,
tuuli kiharissa hiuksissasi.
Äläkä huoli,
pian et ole enää yksin.
Selite:
Kirjoitettu Hannan pyynnöstä tämän pojan muistolle, joka hukkui kalastusreissullaan 5.7.2003. Lepää rauhassa Jarmo.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno muistoruno.