Sotilaan mietteitä

"Intti on jees" mainostettiin meille aikoinaan kutsunnoissa.
Nyt tämän kaiken itse kokeneena tahdon esittää omat näkemykseni kuluneen vuoden tapahtumista.

Vaikka hajosin monen monta kertaa palvelukseni aikana, näin jälkikäteen ajateltuna voin nyt todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois.
Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin.

Kokemuksena nämä 12 kuukautta ovat olleet uskomattoman opettavaisia ja luonnetta kasvattavia.
Tiivis yhteiselo lukuisten mahtavien ihmisten kanssa oli jotain niin erilaista, kuin mihin olin aikaisemmin tottunut.
Paluu siviilielämään voikin olla taas melkoinen shokki.

Osaan nyt taistella ja sotia, osaan ampua.
Pystyisinkö tositilanteessa tappamaan ihmisen, samalla lailla tuntevan ja elämän iloista nauttivan kuin minäkin, jääkin kysymykseksi.
Toivottavasti tätä ei tarvitse koskaan kokea.

Opin myös arvostamaan monia asioita aivan eri tavalla kuin ennen.
Kun oli viikon ajan rämpinyt metsässä märissä vaatteissa, pimeässä ja vähillä unilla, paluu sisätiloihin tuntui aina uskomattoman hyvältä.

Tunteet ovat viime aikoina vaihdelleet laidasta laitaan.
Toisaalta kotiutumista on odottanut jo pitkään, toisaalta taas kavereista eroaminen on tuntunut todella haikealta.

Vaihe elämässäni on päättynyt ja nyt on aika katsoa eteenpäin.
Vielä en tiedä yhtään mitä tulevaisuus tuo tullessaan, nyt aion vain nauttia näistä juhlista täysin rinnoin.