Seuraavassa elämässäni olen koira.
Sellainen oikein lihava ja laiska köntys
jota kaikki silittävät selästä
ja rapsuttavat korvan takaa.
Nukun 20 tuntia päivässä,
odotan että joku ruokkii minut
ja käyttää ulkona,
nuuhkin vastaantulevien naaraiden perseitä
ja haukun ventovieraille,
enkä murehdi tulevaa
saati muistele menneitä.
Nautin elämästä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mäkin olen törkeän katellinen meidän koiralle. oon monta kertaa pohtinut juuri tätä, mistä olet kirjoittanut runosi. lisäksi kadehdin koirien kykyä ilmaista vilpitöntä iloa ja onnea rakastamiaan kohtaan. count me in.
kiits myös kommentista!
Intti tässäkin?
Mutta sie oot saanu sen upeasti muutettua mainioon muotoon. Tämän takana oleva tunne tulee rivien välistäkin :D *WAU!!!*
mäkin olen törkeän katellinen meidän koiralle. oon monta kertaa pohtinut juuri tätä, mistä olet kirjoittanut runosi. lisäksi kadehdin koirien kykyä ilmaista vilpitöntä iloa ja onnea rakastamiaan kohtaan. count me in.
kiits myös kommentista!
Intti tässäkin?
Mutta sie oot saanu sen upeasti muutettua mainioon muotoon. Tämän takana oleva tunne tulee rivien välistäkin :D *WAU!!!*