Kaupankäyntiä

Kuinka puhuisin
pitkän tähtäimen 
suunnitelmista,
jos en tietäisi,
että joillakin
niistä on mahdollisuus 
toteutua?
Aina on muka
kuuluttava johonkin
ryhmään, oltava vastaan tai myötä.
Jos en pystykään?
Jos jotenkin lähestulkoon
aina ajaudun vaihtoehtoon,
jota ei ole koko valintakategoriassa.

Enkä haluaisi selittää, en valmistella
puolustuspuhetta, en, en olla tajuavinani vaikka
en tajua, kun toisinaan
touhu on kuin kaupankäyntiä
köyhien kanssa.