Me ei puhuta enää sinusta
ei tyhjästä paikasta makuuhuoneen nurkassa
ei sun viimeisistä tunneista
kun sä hengitit varoen
ei pienestä sydämestä joka naputti omaani tiuhempaan
ei siitä, ettet sä enää ole
Me ei puhuta surusta
ei kuumista kyynelistä paidankauluksessa
mä käännän pois katseen
se aika on ohi
aika sinun ja surun
sydän muistaa silti
sä olet raskas huokaus kun mä astun kynnyksen yli
sä olet mun märkivä silmäkulmani
sä olet kirvelevää kipua ja loputon rakkaus
mä olen sun anova katseesi
tunnen sinut vaikka et ole täällä
tunnen kaiken
kaikki on niin kesken vaikka aikaa annetiin tarpeeksi
mun rakkauteni,
se jäi kesken
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kipeän koskettavaa.