Ajatteletko minua
hyvällä
vai pahalla
tahtoisin todella tietää
muistatko
miltä tuntui
kun jokainen solusi vaati lisääntymään kanssani
kuinka laskit myriadit lapsemme vatsaani
kun mikään
ei ollut meille mahdotonta
*
Enkä tiedä
kaipasinko silloin enemmän
rakkauttasi
vai rakastelua kanssasi
sillä sinä
olet seitsemännen syntini yksinvaltias
lihallisten himojeni ainoa inkarnaatio
Ja kyllä
minä kierrätän näitä sanojani sinusta
sillä sinä
olet intiaanisieluni kaksoisliekki
eikä kukaan sinun jälkeesi
ole sanojani ansainnut
Ja minä sanon tämän taas
tuhannetta kertaa
mutta tuskin vieläkään viimeistä
Minä kaipaan sinua
rakastan
helvetti
että minä vieläkin rakastan sinua
*
Enkä minä osaa olla ilman sinua
en osaa enkä halua
vieläkään
luopua sinusta
ja kaikista niistä öistä
jolloin lausuisit runojasi yön pimeydessä
Niistä öistä
jolloin huuleni rohtuisivat suudelmistasi
kun nukahtaisit iholleni raukeana
onnellisena
*
Joten
mitä minä olen
toivoessani
että vielä jonakin päivänä
kuulisin äänesi
näkisin ruskeat silmäsi
että saisin vielä kerran
silittää kasvojesi uurteita
oppia ihosi uudestaan
kehosi
ja mielesi
että edes yhden illan kuuluisit vain minulle
*
Rakastunut vai epätoivoinen
vai sittenkin vain
epätoivoisesti rakastunut
Sillä voiko olla epätoivoinen
jos on jo myöntänyt tappionsa
ymmärtänyt
ettei mikään enää koskaan tule olemaan kuten ennen
ettet se enää koskaan ole sinä joka soitat
ja se satuttaa
se satuttaa niin helvetisti
*
Lopulta
kauneimmatkin muistot katoavat
unohduksesta tulee armeliaampaa
Lopulta
olet enää vain unenomainen ajatus
aamuihini haipuva haavekuva
jostain kaukaisuudesta
pelkkää unta
vai haalistuvia muistoja menneisyydestä
vuosikymmenten päästä
en osaa enää erottaa
hyvällä
vai pahalla
tahtoisin todella tietää
muistatko
miltä tuntui
kun jokainen solusi vaati lisääntymään kanssani
kuinka laskit myriadit lapsemme vatsaani
kun mikään
ei ollut meille mahdotonta
*
Enkä tiedä
kaipasinko silloin enemmän
rakkauttasi
vai rakastelua kanssasi
sillä sinä
olet seitsemännen syntini yksinvaltias
lihallisten himojeni ainoa inkarnaatio
Ja kyllä
minä kierrätän näitä sanojani sinusta
sillä sinä
olet intiaanisieluni kaksoisliekki
eikä kukaan sinun jälkeesi
ole sanojani ansainnut
Ja minä sanon tämän taas
tuhannetta kertaa
mutta tuskin vieläkään viimeistä
Minä kaipaan sinua
rakastan
helvetti
että minä vieläkin rakastan sinua
*
Enkä minä osaa olla ilman sinua
en osaa enkä halua
vieläkään
luopua sinusta
ja kaikista niistä öistä
jolloin lausuisit runojasi yön pimeydessä
Niistä öistä
jolloin huuleni rohtuisivat suudelmistasi
kun nukahtaisit iholleni raukeana
onnellisena
*
Joten
mitä minä olen
toivoessani
että vielä jonakin päivänä
kuulisin äänesi
näkisin ruskeat silmäsi
että saisin vielä kerran
silittää kasvojesi uurteita
oppia ihosi uudestaan
kehosi
ja mielesi
että edes yhden illan kuuluisit vain minulle
*
Rakastunut vai epätoivoinen
vai sittenkin vain
epätoivoisesti rakastunut
Sillä voiko olla epätoivoinen
jos on jo myöntänyt tappionsa
ymmärtänyt
ettei mikään enää koskaan tule olemaan kuten ennen
ettet se enää koskaan ole sinä joka soitat
ja se satuttaa
se satuttaa niin helvetisti
*
Lopulta
kauneimmatkin muistot katoavat
unohduksesta tulee armeliaampaa
Lopulta
olet enää vain unenomainen ajatus
aamuihini haipuva haavekuva
jostain kaukaisuudesta
pelkkää unta
vai haalistuvia muistoja menneisyydestä
vuosikymmenten päästä
en osaa enää erottaa
Selite:
Anna mä oon sulle joku jonka päästit koska oisit liikaa rakastanu. https://www.youtube.com/watch?v=Zy4mNZFrfAY
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mä rakastan sun runojasi. Rakastan, rakastan, rakastan. Tämä on niin kukkuroillaan tunnetta, kaipausta, kaunistelematonta ja silti niin kaunista ja mykistävän upeaa tekstiä, että huh!