Kuin villiviinin köynnös
kietoudun lähemmäs
kehosi lämpöön
Kuin hennosti punastuva vanamo
tuulenvireessä
värähtelen äänesi väreistä
Kuin valoa kohti alati kääntyvä
auringonkukka
hakeutuu katseeni
sinun silmiesi aurinkoon
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Huumaavaa runokieltä! Kauniita ovat rakkautesi värit :)
Tämä kasvitieteelinen katsaus meni kyllä mulle täysin päänuppihin,- hienosti oot runoillu ja näin keskellä yötä kun tekis mieli kietoutua toisen lämpöön ,--vaan kun ei voi...tänäkään yönä.....
Kiittelen sanoostas ;)
Todella kaunista, jopa "hivenen" eroottista sävyä runossasi.
"Värähtelen äänesi väreistä", ihanasti lausuttu!
metka otsikko. yleensä onkin niin, että luonnon kuvauksen jätän toisille kirjottajille, kun en sitä varsinkaan taida. eli hauskaa lukea vanamoista ja muista. nätti runo nätistä aiheesta, tuoretta kuvaa.