Suomen kesän aurinko ei paista tarpeeksi kovaa se tuskin saa hikeä iholleni rusketuksenkin joudun hankkimaan purkista
Mutta poika,
sinä saat minut lämpenemään
kun unissasi imet hiuksiani
on totta että ihminen on kauneimmillaan nukkuessaan
Sinun kanssasi uskaltauduin siihen kylmään järveen uimaan jossa oli suopohja
ja me suutelimme pinnan alla ja vesi kiehui meistä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
aivan ihana runo rakkaudesta <3
Hieno!
Olotilaani sopiva runo. Kauniisti yhdistät rakkaustarinan tähän Pohjolaan. Kuva on kaunis ja aito piirtyessään verkkokalvolle.
" kun unissasi
imet hiuksiani
on totta että ihminen on kauneimmillaan nukkuessaan"
"me suutelimme pinnan alla
ja vesi kiehui meistä" huikeita säkeitä. Kohokohtia :)