Luulo että pystyisin itkemään koko loppuelämäni, mutten voinut, joten en Ihmislapset kuolevat, eivät itke elämäänsä
Uskoin että näkisin irvokkaan naamasi mielessäni aina Mutten edes muista miltä korvasikaan näyttivät ja vaikka joskus minä niitä näykin
Aikaraudat lyövät keskiyöllä ja -päivällä ja aurinko nousee, kuten myös kuu Linnut suuntaavat etelään ja ihmiset muuttavat ..vaikken enää olekaan sylissäsi? Luulin että lopun koittaessa vuoret jyrisisivät joet tulvisivat Luulin väärin, mikään ei muuttunutkaan
Luultavasti karttojen pitänee pysyä samana jokin aika Vaikka tarvitsinkin terapiaa rehabilitoida hymyni Luulo että pystyisin itkemään koko loppuelämäni, mutten voinut, joten en..
Selite:
Pitkästä aikaa jotain uutta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahva, uskoa tulevaisuuteen ja elämään runossasi. Elämän makuinen.