Sinä yönä sorruin taas ajattelemaan sinua.
Yhtä ainuttakaan muistoa en ole pystynyt unohtamaan.
Ja kun veri vuoti siitä kipeästä viillosta hitaasti pois,
tajusin ettei mikään sua enää takaisin tois.
Pieni pesukarhuni joutui kuunnella itkuani,
aivan kuten sinä joskus kuuntelit haaveitani.
Sinä yönä todella kaipasin sinua:hiljaa itkien,muistellen,pesukarhu sylissäni ja vuoksesi tehdyn viillon ja sydämen kilpaa satuttaen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella tunteellista =)
Haikea oli asiasi, mutta hyvin kirjoitettu<3 tykkäilen<3
ihana runo <3 suosikkeihin :)
ihana runo <3 suosikkeihin :)
ihana runo <3 suosikkeihin :)