Anteeks et tulin, anteeks et jäin.
Sä mut hylkäsit, sä mua satutit.
Ei se paljoo sattunu.
Vaan pari puukon viiltoa rinnassa, sydän palasina. Kävelen pitkin katua.
Sydämmeni vuotaa verta, sitä ei voi paikata.
Vaikka joku pitäisi ja rutistaisi.
Antaisi rakkautta tai suutelis.
Ei mikään.
Mikään ei korvaa syviä tulehtuneita haavoja.
Se vuotaa kuiviin ja lopettaa.
Se ei tunne lämpöä.
Se on kuin kylmä kivi.
Se ei syki tai kerro tunteista.
Sillä ei enää ole niitä.
Ne vuotivat kuiviin edessäsi.
Silmäsi nauravat verelleni joka puolestasi on vuodatettu.
Pienet ja kipeät haavat.
Arvet jäävät susta muistuttamaan.
Mikään ei auta enää.
Haavat sä mulle teit.
Sä käskit mun ne tehdä.
Käteni tärisevät sua kun aattelen.
Silmäni kostuvat vanhoista muistoistasi.
Suolainen vesi valuu silmästäni susta kertoen.
Sua rakastan aina!
*****lle sua muistaen. Sä mut rikoit ja palaset pudottelit maahan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi