Surumielisenä uinahdin
ajan hitaaseen kulkuun
tasaiseen usvaan
ilma on ahdasta haukon ja haukon tämä paikka on minulle joki odotan sen jäätymistä pään sisällä vilistää hirviöt perkeleet vilistän silmissäsi tuhat ja yksi hopeaista seittiä laivat lipuvat hiljaa kuiskaan korvaasi sanoja mullasta kumpuaa tunteettomia olentoja vilistää
kylmää
hiljaista
Selite:
Näin paljon unia Lapissa. Tämä on ehkä se uni joka siellä jäi näkemättä. Mutta siellä sen kylläkin kirjoitin!
P.S. Tulkaa nyt joku vielä sanomaan että "rivittäminen toisi selkeyttä teksteihisi", kuten niin monelle tunnutaan sanovan... hih.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
