Tupasvillojen uni
metsälammen hiljaisuus
kuin polut yöhön
tuulen kotiin ullakolle.
Pienet jalat joelle
illan varjot
saunapolulla äiti
kuin ennen.
Näkymätön ilo
pilvet poistuneet
aamu-usvan säteet.
Poismenneet
heitä en tavoita
joskus unenpolulla
tutut kasvot
rakkaat.
Niin lämpöinen olo
kuin kevättuuli
lempeä kirkkaus.
Selite:
Tämän runon myötä toivon teille runoystäväni kaunista suven viikkoa :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sydäniloa tulvii runostasi.
Ihana.
Kaunis, herkkä, hieno runo.
Runonpolulla hyvin usein tulevat juuri eri tapahtumat elämässä eletyssä mieleen.
Kuten tässäkin asiat ja paikat yhdistyvät muistojen myötä toisiinsa aina joillakin tavoin ja oletan tämänkin muistelon päättyneen tuohon viimeisen säkeistön "lempeään kirkkauteen."
Ihanan leppoisa herkkä runo.
Unenpoluilta sanoiksi runonpolulle.
Haikean nostalginen.