Sinun hymysi kummittelee mielessäni.
Kuulen äänesi, naurusi ja itkusi korvissani.
Kunpa olisin jäänyt,
ollut kanssasi aina.
Mutta aina se ei mene niin.
Elämä ei mene niin, ei aina.
Joskus täytyy itkeä
ja nousta sitä tuskaa vastaan.
Tiedät, että olet aina mielessäni.
Tiedäthän sen, rakkainpani.
Tiedäthän, ettei mikään muuta rakkauttani sinuun
vaikka lähdinkin pois.
En jätä sinua koskaan.
Olet aina osa minua
ja minä sinua.
Selite:
On tullut taas niin hehkuteltua tuolla rakkaudella ja sen kaipuulla että josko sananen lapsen kannalta tähän väliin...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
