Mutta anteeksi on
annettava,
eiväthän ne puhtaatkaan
kanna kaunaa -
Aina joskus
risteilessämme
niissä kauniissa mielikuvissa
sinä tuskin tahdoit
koskettaa väärin?
Sillä särkyväinen olen minäkin,
lasia.
" Kieltämättä ", hän myönsi ja
särki.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi