Et kai ennen ole pelännyt
särkeväsi ihmistä tai sydäntä
Niitä valmiiksi rikottuja
Mutta minä olen ehjä
silitän jalkapohjiasi
hengitän kaulallesi keveitä suudelman poikasia
Kun ennen niin rohkea mies
makaat liikkumattomana ihollani
hiljentyneenä kauneudesta
jonka vain sinä näet
Tietämättä
vain ehjä voi toista satuttaa
enkä minä ole ikinä hävinnyt
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tuli kylmät väreet tästä, viiltävän herkkä. Pidin.
hyvin kirjoitettu upea runo. pidän tästä.