Taantumus

Runoilija Anarkia

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 8.1.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Nahkatakkinen pieni peikkoeläin, joka kaduilla kävellessään hymyilee typerästi kenenkään tietämättä miksi.
 

Voisin vain murhata omin hampain
tuon harmaan aluskasvillisuuden,
joka kiduttaa itseään pihallani uikuttamatta.
Se ei ymmärrä edes yrittää elää.

Suomi on koomassa eikä mikään liiku,
luonto tulee harmaammaksi eikä kukaan herää,
ei kenties ennen kuin baobab kasvaa Pohjois-Suomessa,
ennen kuin Baltianmerestä nousee tsunami,
joka syö koko Helsingin.

Potkin kahvikuppia ja huonekasveja eikä mikään mene rikki.
Joka ainoa minuutti hukkaan yhden sanan.
Pian minunkin on pakko laskea kynäni ja odottaa
ikkunan ja sanomalehden ääressä edes jotain muutosta
tähän sekasikiövuodenaikaan.

Selite: 
Tämä on vielä vähän kesken...
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot