Sitä iltaa en koskaan mä unohtaa vois, niin sinä minua satutit. Lähdit luotain sanomatta sanakaan, selittämättä mitä teinkään taas väärin. Uskottelit minun olleen täydellinen, tai ainakin edes melkein. Silti etäännyimme päivittäin, hiljalleen karille ajautuen. Rakkautemme ei riittänytkään, vaikka aina niin luulin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi