Hyvinä päivinä minulla kyllä on myötäeläjiä.
Mutta niinä päivinä kun
pelko ravistaa jäseniä,
kun
kehoni ei kuulu minulle,
kun
päässä raivoaa ukkonen ja vatsassa pakkanen,
kun
synkkyys taas löytää minut ja tekee omakseen
niinä päivinä ei ole ketään
kelle puhua
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mieleenpainuva
Koskettava.
Totuudenmukainen runo, on helppoa mennä iloisten ihmisten mukana mutta vaikea piristää allapäin olevaa. Ja masentuneisuus etenkin nostaa kynnystä puhua ihmisille ongelmistaan vielä suomalaisen perusluonteen tuntien. Mutta pitää osata tunnistaa nuo tunteet ja opetella käsittelemään niitä niin ne eivät enää välttämättä ole niin negatiivisia. Hieno runo kaikinpuolin kuitenkin.