Nimetön

Kasvatin hopeiset siivet selkääni,
ja katsoin taivasta,
ja taivaanrantaa,
josta aina muistin sinut,
olethan sinä minun taivaani.

Muistin sinun hymysi,
ja muistin äänesi,
joka kaikuu aina sydämessäni.
Muistin kätesi kädessäni,
huulesi huulillani,
henkäyksesi korvani juuressa,
kun vannoit rakkauttasi.

Ja rakastun sinuun aina vain enemmän,
rakastan edelleen,
vaikka oletkin kaukana.