Sateen hakkaamana
Makaat maassa
Kylmä tuntuu niskassa ja
hukkuminen asvalttiin ei ikinä ole tuntunut yhtä helpolta
kuin tänään, sinä
tiedät mistä puhua
kun tiedät olevasi niskan päällä
Tunnet valtasi ja pidät siitä kiinni aina kun osaat
Olet käynyt tänään läpi tunnetilan
joku muu käytti valtaa väärin
tiesi miten nöyryyttää ja polkea maahan
hän tiesi miten naamioitua ystävyyteen
mistä narusta vetää ja
milloin kaikkein herttaisin hymy ajaisi hulluuteen
Se on yhden iskun päässä
Tänään kuolema oli vain yksi sana
ei kukaan saanut sitä tuntumaan, se oli tavuja
Veitsen terällä seisominen oli päivittäinen rutiini ja
musiikin mukana lähtisit tänään tästä maailmasta
Missä todellisuuden rajat kulkevat
sinä juoksit tietyn rytmin valtaamana
koettuasi rakkauden sen hautaamana
olit tänään yksi muista ja tiesit miltä tuntuu
kun minuus on paniikin sekoittama
pakokauhuinen eläinparka
nurkkaan nojautunut ja enää vain pieni pala
jäännös siitä mitä joskus isän tyttö taisi olla.
Vanhempien tuki ei ollut tarvittava voimavara
yhtälailla ajoi pahan minän herruuteen
kuin kolarissa kuolleiden muistolle
hän hautasi minuutensa ja tietäen muuttuvansa
loi muistomerkin nähtäväksi ja vain käveli pois
Tänään lapsuuteen palaaminen oli kaikkein vaikeinta
Missä todellisuuden rajat kulkevat
sinä juoksit tietyn rytmin valtaamana
koettuasi rakkauden sen hautaamana
olit tänään yksi muista ja tiesit miltä tuntuu
kun minuus on paniikin sekoittama
pakokauhuinen eläinparka
nurkkaan nojautunut ja enää vain pieni pala
jäännös siitä mitä joskus isän tyttö taisi olla.
Hengenvedot tarttuivat betoniseiniin
Käsien mukana yrittivät saada otetta
Potkia tiensä ulos ja juosta
tänään vapaus oli konkreettista
Haudankaivajan ura alkaa tänään virallisista papereista
kävely nostalgisia teitä pitkin oli kaikkein vaikeinta
tuttujen kasvojen kohtaaminen ja
todellisuuteen palaaminen
Missä todellisuuden rajat kulkevat
sinä juoksit tietyn rytmin valtaamana
koettuasi rakkauden sen hautaamana
olit tänään yksi muista ja tiesit miltä tuntuu
kun minuus on paniikin sekoittama
pakokauhuinen eläinparka
nurkkaan nojautunut ja enää vain pieni pala
jäännös siitä mitä joskus isän tyttö taisi olla
Missä todellisuuden rajat kulkevat
sinä juoksit tietyn rytmin valtaamana
koettuasi rakkauden sen hautaamana
olit tänään yksi muista ja tiesit miltä tuntuu
kun minuus on paniikin sekoittama
pakokauhuinen eläinparka
nurkkaan nojautunut ja enää vain pieni pala
jäännös siitä mitä joskus isän tyttö taisi olla
Pitkään aikaan se ei ollut surua
viha oli turruttanut herttaisuuden
kätesi kiertyneinä
hänen kaulallaan sanomattomia tunnustuksia
Tänään sinulla oli ikävä minua
tänään sinulla oli ikävä leikkikenttää
Sillä siellä sinä olit aina yksin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi