Pieni asia.
Raapustettu sydämeen.
Kultaisilla kirjaimilla.
Siinä lukee.
"Ole minun."
Ei tämän pitänyt mennä näin.
Ei mitenkään.
En halua satuttaa.
Mutta sen kuitenkin teen.
Olen onneton.
Mieluummin olen nyt yksin.
Mietittävää on paljon.
Pimeyttä.
Sadetta.
Toisinaan aurinkoa.
Oi kumpa joskus olisi vain aurinkoa.
Sitä ei voi minulle kukaan antaa.
Pieni hymy helpottaa.
Nauravat kasvot rauhoittavat.
Vaikka tämän vakaan pinnan alla
olenkin pyörremyrsky.
Selite:
No tässäpä taas tälläistä tekstiä :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Oi ihana<3
Vau... Tämäpä vasta onkin... Uskomattoman hyvä! Ohhoh. Ihan sanattomaksi vetää. Runon ensimmäiset neljä säkeistöä on niin koskettavat.
Jos jotain pahaa pitää sanoa, niin pisteiden käyttö jokaisella rivillä hieman häiritsi, mutta ei todellakaan riitä pilaamaan runoasi.
Tykkään!!
Kuulostaa niin tutulta..kaunis runo.:)