Minä olen perhonen.
Sinä olet valo.
Sinua kohti sokeana kuljen.
Poltan itseni.
Tipun maahan.
Kidun.
Miksen uskonut muita.
Ei perhonen voi rakastaa valoa.
Tuska helpottuu.
Siipeni turtuneet maahan vaipuu.
Hetken tuijotan kauas.
Silmäni suljen.
Selite:
Päädyn vielä jonkun kokoelmaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Erittäin kaunis. Pidän tästä todella.
Valo käy silmiin monille koska pimeydessä on helppo asustaa...kaunis runo.
Kaunis runo :) Jotenkin haikea.
kaunis, tulee mieleen päivänsäde ja menninkäinen.