Nojaan kaiteeseen ja tuijotan kuohuvaa koskea
Kosken pauhu täyttää korvani ja tunnen sen sielussani
Muistan yhteiset hetkemme ja kyynel vierähtää pitkin poskea
Tunteiden kuohu täyttää sydämeni, mutten ole enää suruissani
Olet mukanani niin menneessä kuin tulevassakin
Tulet aina suojelemaan minua, aivan kuten eläessäsikin
Kiitos
Kosken pauhu täyttää korvani ja tunnen sen sielussani
Muistan yhteiset hetkemme ja kyynel vierähtää pitkin poskea
Tunteiden kuohu täyttää sydämeni, mutten ole enää suruissani
Olet mukanani niin menneessä kuin tulevassakin
Tulet aina suojelemaan minua, aivan kuten eläessäsikin
Kiitos
Selite:
Ex Tempore runo, äidin muistolle.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit