Ei kulu päivääkään, etten mieti, miksi olen yksin? Miksei kukaan minua rakasta? Miksi ihmiset ovat sellaisia? Syrjivät erilaisia.
Olen tällainen enkä sille mitään voi. Voisiko joku olla niin kiltti ja hyväksyä sen. Edes hetkeksi, että saisin voimaa jatkaa eteenpäin.
Joskus mietin, olisiko minun parempi olla jossain muualla. Ja jos täältä lähtisin pois iäksi, jäisikö kukaan minua kaipaamaan.
Tule edes hetkeksi luokseni ja rakasta minua, jotta huomaisin jonkun välittävän minusta juuri tällaisena.
Selite:
Eiköhän tuo runo kerro jo itsesäänkin kaiken.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jokainen on oma yksilönsä ja varmasti susta joku välittää. Usko mua :)
No todella kertoo jo kaiken :o
Muuta ei tarvitse sanoa.
Hyvä Jessu!