Kissan ja laiskiaisen suhde

Tämä on jälleen näitä raitapaitojen
tupakkapaikkatarinoita ja tekosyitä
puhua samaa kieltä ja eri asioita.
Sinä tahdot hevosen ja minä aasin, jolla
on sarvet ja torahampaat. Muistutat

hyvin paljon kissaa pitkine kynsinesi ja minä
muistutan lähinnä laiskiaista.

Taisin tunnustaa jo rakkauteni, vaikka
sellaista ei ollutkaan: onneksi oli
alkoholi ja kaikki päätyi yleiseen
yhteisymmärtämättömyyteen, jonka
vallitessa nousin etupenkille ja totesin,
että tänään tapahtuu kummallisia asioita.

Olisi ollut yksinkertaista jättää se siihen, mutta
kissoilla on tapana viehättää röyhkeydellään,
joten yritin kiivetä apinanleipäpuun latvaan.

Varoitit minua tietenkin jo etukäteen: kissan
ja laiskiaisen summan suhde pitkäaikaiseen
onnellisuuteen on suunnilleen miinus sata ja
plusmerkki sopii erittäin huonosti siihen väliin.

Onneksi toinen meistä omisti pitävät kynnet ja
vaikka laiskiainen nukahti puolessa välissä ja
yritti hypätä rikkihappojärveen, kissa
päättikin tarttua rastapäätä tukasta ja kiskoa
ja sanoi vielä myöhemmin, että ei muistella pahalla.

Luulisin, että kissa on tottunut tällaiseen, koska
seuraavana aamuna tupakkapaikalla
oli yhtä ahdasta kuin ennenkin.