Saapui tuo tumma hahmo
saapui seuraten.
Luminen joulukuun päivä,
Niin kaunis niin ihana, kuin unelma
Ruokakaupan hyllyn välissä
iski suoraan. Huusin, kukaan ei kuullut
Putosin polvillein.
Se antoi mutta ei antanutkaan
Lupasi
mutta petti lupauksen,
Se kuristi otettaan,
Pakenin,
Se sai minut kiinni
Päästäen hetkeksi
juoksemaan
Kuin ilkkuakseen,
Minä huusin niinkuin en koskaan
En pääse muukalaisen otteesta
Ei valo ja aurinko enää
loista, Surumielinen katseeni on
Se minussa on kuin takiainen,
roikkuu mukana nauraen,
Se tulee iholle, suoraan
käsiksi käy.
En minä sitä tahtonut,
Se tuli
Selite:
Kipu, jonka sain on juuri kyseessä olevan laista (ko. leikkausvirheestä johtuva kipu)
Hetken kuvittelen sen hävinneen vaan se kiinni ottaa joka päivä minut. Useita kuukausia miettinyt miten saisin sen kirjoitettua. Ja yks kaks runo alkoi tulla esiin.
Uutta leikkausta odotellessa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
samaistun runominä kokemuksiin
pidin todella paljon
Värikästä ja realistista kuvausta kivusta.. Johon on helppo samaistua "vuosisadan rakkaustarinan" kokeneena.. Runo jossa lähestyin kipua erisuunnasta..
Kipu tuntuu.