Pieni lapsi yrittämässä,
yrittämässä niin kovasti,
pärjätä muiden mukana,
samassa tahdissa
parhaan ystävänsä kanssa.
Eikä kuitenkaan onnistu,
vaikka halua olisi,
ja yritystä senkin edestä.
Miten saada hänet vakuuttuneeksi,
että vaikka hän ei olekaan
nopein,
paras,
tai edes keskiverto,
että vaikka hän tarvitsee
enemmän ohjausta,
yksinkertaisempia ohjeita,
kuin luokkatoverinsa,
on hän siltikin
yhtä arvokas,
yhtä ihana,
yhtä tärkeä.
Oppilas.
Ihminen.
Selite:
..joskus sitä tuntee syvää voimattomuutta..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin lämmintä empatiaa runossasi! Kuin äiti lapselleen..kannustava ja välittävä teksti:)
Aivan ihana, kannustava ja lämmin runo!
Olet oikealla alalla. ^^
Kaunis , ihana kannustava runo lapsesta. Valoa jaksamiseen