Joskus avaa oven ja kaikki on läsnä
aivan yhtäkkiä, niin ettei kahvia saa juoduksi
Joku jossain siivoaa - täällä on kaaos
Tätä sotkua ei kukaan järjestä, ei aakkosta,
luokittele surua nyt sitten, kipua, kaikkea laatikoihin,
kirjekuoreen, kiinniliimatunkin saa repimällä auki
ja hetken kun on hiljaista, kirkuminen alkaa
eikä pääty
Missä elokuvassa nyt ollaan on toistaiseksi epäselvää
Joskus istun lattialla ja huudan ja silloin ilta itkee
Lauluja tulee koko ajan
lisää, kertomuksia, kirjoja on aina lukenut yhden
enemmän, suudelmat eivät käyttämällä kulu,
sylissä ei ovea ole,
Jos juoksisi pakoon, saisiko todelliset ajatuksensa
lopulta kiinni
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
