Erämaan kutsu

Tuulen henkäys autiomaan yllä.
Hiekan monet kuviot,
kuin elämäntarinat ihmisten.

Kalliot kaukana siintää.
Kanjoneissa sen,
kaikuu muinaisten kuohuvat vedet.

Lisko kiveltä luikahtaa piiloon.

Aurinko paahtaa,
sammumaton tuli.

Vesi, elämän ehto
rutikuivista autiomaan lähteistä.
Odottaen vedenpaisumusta.

Autiomaan ilta,
purppuran värit.
Laskeutuu aurinko hiekkaan kuumaan.

Taivas tähtiä kirkkaana.

Syvässä hiljaisuudessa,
Jumalan läheisyyttä.