Mä oon itkenyt,
oon huutanut.
Polttanut kaiken susta muistuttavan,
vihannut niin helvetisti,
toivonut sun kuolevan.
Sä oot pilannut kaiken,
vieläkin hakkaat mua mun painajaisissa.
Mä oon puhunut,
haukkunut ja kironnut.
Mutta mä en anna sun tuhota mua,
niinkuin en antanut silloinkaan,
kun olit vielä kuvioissa.
Mä selviydyn niinkuin selviydyin silloin,
kun uhkasit tappavas.
Pyyhin sut hiljaa pois,
ja unohdan, ainakin osittain,
sä oot jo yksin nyt,
eikä mun ajatuksissakaan oo sulle paikkaa enään.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
