Yksinäisyys

Runoilija RamBe

mies
Julkaistu:
6
Liittynyt: 13.5.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Elämä opettaa joskus liiankin kovalla kadellä, se satuttaa mutta virheistä oppii....
 

Luulin että välitätte minusta,
valheita,valheita vain,nyt tiedän sen!

Niin moni minulle selkänsä käänsi,
niin moni selkään puukotti ja haavassa puukkoa käänti...

Nyt olen lähes kokonaan yksin,
yön pimeydessä saamiani haavoja nuolen...

Itken ja puren hammasta,mietin...
mitä,mitä tein niin väärin,
miksi niin moni hylkäsi minut?

Ehkä vastaus on juuri siinä,
että olen niin paha ihminen,
pahin KAIKISTA!!!

Selite: 
Elämä opettaa joskus kovalla, liiankin kovalla kädellä, mutta virheistä oppii varsinkin jos niistä kärsii.... paljon...
Kategoria: 
 

Kommentit

et ole enää yksin, ikinä. Rakastan sinua maailman loppuun asti! olet minulle elämäni. kaikkeni! Oma rakkaani. Rakastan sinua niin!. :'( tää on niin kaunis ja surullinen. Ihanaa kun osaat sen kirjoittaa! <3 rakastan sua aina ja ikuisesti!

Yksinäisyys on omalla tavallaan hyvin tuskallista! Rakkautta sinun elämääsi toivon :)

Minulla sama juttu...
Kaunis, koskettava ja ajatuksia herättävä.

 

Käyttäjän kaikki runot