Olen heikko, kuin siipirikko lintu
Lennän syksyn sateissa,
sen murskaavissa tuulissa
Hengitän lävitsesi
Lupaa, ettet ikinä
sitä minulta kiellä
Tahdon pirstaloitua kanssasi,
valua ajan mukana, hiekkamurusina
Lopulta lakata
kanssasi
Selite:
Hirvittävän syksyinen olo, vaikkei vasta ole kuin vähän kylmä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tämä on kaunis, mutta jotenkin pelottava. en tiedä mistä se johtuu, luultavasti tuo viimeinen toteamus tekee sen. hyvin lopetettu runo. tässä oli paljon aukkoja, jotka lukijan täytyi itse täyttää. hyvä.