Suru juhlii suunnuntaisin,
kietoo kaiken harmauteen.
Kiertää talon, täyttää tuvan
peittää alleen koko kylän.
Suru juhlii sunnuntaisin,
kantaa kahvit huoneeseen.
Halaa siskon, murtaa isän,
hiljaa kättelee Väinö sedän.
Suru juhlii sunnuntaisin,
tunkeutuu kylmään eteiseen,
puhelimen vieressä pieni tyttö
odottaa äitiä edelleen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava teksti.
Tosiaankin kuin laulunsanoitukset hienosti runoiltuna.