Et tiedä, miltä musta tuntuu.
Kun nään sut ja oon sun kanssa
melkein repeen kahtia.
Huomaan, että pidät musta
rakastat mua
ja arvostat suhdettamme.
Tiedän.
Kaikki on kiinni vain minusta.
Sanoisin pienen ja yksinkertaisen asian, niin kaikki ratkeaisi.
Ja olisin onnellinen.
Vai olisinko?
En voisi iloita kauaa tuntematta syyllisyydenpistoa.
Mutta jos jatkamme näin...
en enää kestä!
Olen kahden tulen välissä.
Kahden hyvin suuren tulen.
Mutta toinen taitaa voittaa
kuitenkin
vaikka se sattuu...
Selite:
umm...no tää ei kuullosta hyvältä (kai) jos ei tiiä tota tilannetta. Ja ei ole omastani...vaan erään sukulaiseni tilanteesta:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi