Sanat, joita en koskaan sanonut,
Tunteet, joista en koskaan kertonut,
Seuraavat minua kuin varjot,
Jotka ilta lyö ihmisen ylle
Tiet joita en koskaan kulkenut,
Muurit joita en koskaan ylittänyt,
Ja vain siksi, että pelkäsin hävitä,
Anna minulle anteeksi tyhmyyteni
Ehkä vielä joskus voisin lausua ne sanat,
Ellei huomenna ole jo liian myöhäistä,
Mutta jos ei koskaan anna periksi,
Ei voi koskaan myöskään hävitä
Hymysi on kuin tähtiä minulle,
Toivottavasti olen jotain suurta sinulle?
Ja vaikka varjot eivät enää väistyisi,
Vielä huomennakin minä rakastan sinua!
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella hieno
Koskaan ei ole liian myöhäistä ja aina pitää edes yrittää!
Hieno runo jonka sanomaan on helppo samastua.
Tykkään kovasti tästä. Tulee mieleen eräs ihminen... Joskus on liian myöhäistä, siksi kannattaa olla rohkea sanomaan.
Todella hieno
Koskaan ei ole liian myöhäistä ja aina pitää edes yrittää!
Hieno runo jonka sanomaan on helppo samastua.
Tykkään kovasti tästä. Tulee mieleen eräs ihminen... Joskus on liian myöhäistä, siksi kannattaa olla rohkea sanomaan.