Yhtenä iltana minä vain istuin.
Selkä muuria vasten ja annoin sateen tulla.
Lentokone jyristeli ylitse.
Toivoin sen lentävän sinne.
Voisi vilkutella valojaan teille.
Niinpä niin, juuri noin tyhmältä itseni tunsin.
Avasin uuden kaljan.
Ja tulin vieläkin tyhmemmäksi.
Eipä muuta siitä illasta.
Ja siitä ikävästä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Taskumuisti | mitäpä mietit tänään | 14.9.2011 | 4 | Runo |
| Taskumuisti | Kiitos | 25.2.2011 | 1 | Runo |
| Taskumuisti | Nimetön | 21.2.2011 | 4 | Runo |
| Taskumuisti | Ilta | 1.7.2007 | 7 | Runo |
| Taskumuisti | P | 27.10.2005 | 2 | Runo |
| Taskumuisti | Hiplaamisiin | 9.9.2005 | 7 | Runo |
| Taskumuisti | Nimetön | 18.8.2005 | 1 | Runo |
| Taskumuisti | Nimetön | 18.8.2005 | 3 | Runo |
| Taskumuisti | Nimetön | 18.8.2005 | 3 | Runo |
| Taskumuisti | Matkapäiväkirjoista taas | 12.5.2005 | 1 | Runo |
Kommentit
Heeeei, tää onkin mainio runo. Suruisien lauseiden ja fiiliksen seassa näkyy kivasti huumorin kukkasia! Kauniisti kyllä kirjoitat!