Miten voisin korjata sydämesi
kun omani on riekaleina?
Miten voisin kuiskia korvaasi helliä
sanoja, täynnä rakkautta,
kun vihaan itseäni?
Kulta, toivon, että ymmärrät.
Rakastan sinua, mutta en pysty.
Ei minusta ole täyttämään elämääsi,
kun minulla ei ole omaakaan.
En osaa arvostaa sinua tarpeeksi,
koska en ole oppinut itseänikään.
Voisitko silti ottaa syliisi ja
antaa minun tuntea rakkautesi?
Voisitko antaa anteeksi?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sydämeni juuri liiskautui seinään ja räpsähti maahan -teit eksyneestä mielestäni todelliset sanat. Jossain syövereissä tuntuu todella hyvältä, kun runosi myötä ymmärsin miksi silmieni edessä on pieni harmaa harso.
Siinä on ajatuksiani paperilla..