Kuin kylmä tuuli yössä lehviä metsien heiluttaa, tyttö kivellä itkee kaipuutaan vierellä käärmeen ja lohtu käärmeen se kylmä ja pettävipi on... Vain löytyykö maailmasta mitään täyttyämään aukkoa hänen rinnassaan, jonka hältä maailma vei, vai onko hänen osakseen jäävä kuihtua ja näin tähtien taa kaikota unohduksen saleihin...
Selite:
Ystäväni inspiroima... Omiakin kokemuksia....
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Siis todella LOISTAVAA...erittäin taidokasta kirjoitusta :)
TOSI hyvä..
hyvin kirjotettu.
hienoa...:)