Voisitko tulla luokseni,
ottaa kaatuvan vastaan,
pyyhkiä kyyneleet.
Itse ne aiheutit,
saat ne pyyhiäkkin.
Jatkaisit tarinaa katkeraa,
kumminkin sen myös
päättäisit.
Jos katsot sitä nyt,
käsiala koko ajan
pienenee ja sanoma
rankkenee.
Tee mitä tahdot,
mutta tiedän ettet
onnellista loppua
takaa.
Selite:
Haha.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mukaansatempaava. Kuvataan niin mainiosti sitä, että näin vielä käy. Mukana on toivoa ja katkeruutta, jossa vilahtelee toivon murenet. Arvostan kirjoituksesi korkealle. Niin hyvä tämäkin on. :)
Kiitos sanoistasi. Pitkän litanian kirjoititkin, mutta totta on joka sana teoriastasi. Ei muuta kun näkyillään. ^^
Kun hän tulisikin ja pyyhkisikin mutta turha toivo.
En nyt hirveästi pitänyt tämän toteutuksesta (paitsi toisesta kappaleesta), mutta koskettavaa ja todellista tekstiä kuitenkin.
tää on mahtava. kirjotat tosi hyvin.
meet kyllä heti suosikkeihin, vaikka oon lukenu vasta yhen runon.
kuinka osaat? :o :D