piirsin eteeni laajoja kaaria,
huomaamattani jotkut yhdistyivät ympyräksi.
suljin ovia,
yhden avasin.
seison tässä
karkotan kylmyyttä
enkä onnistu.
olisivatpa nämä seinät niin ohuet,
että voisin juosta niiden läpi,sulkisin silmät
ojentaisin kädet kasvojeni suojaksi
pysähtyisin,olisin hengästynyt,
en tietäisi mihin siitä jatkaa.
muistaisin oven jonka avasin.
menisin siitä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on oikein hieno :)
Olen kuluttanut puhki kaikki maailman mielipiteet, jos niin voi ikinä edes tehdä..
Mutta kumminkin, hienoa!