Ajatukseni taas harhailevat.
Sinussa tietenkin.
Missäpä muussakaan.
Silmäsi voin vain kuvitella,
koska en niitä koskaan ole nähnyt.
Hiustesi värin sentään tiedän,
vaalea se vielä silloin oli.
Takkisi oli ruskea,
mokkainen.
Muuta en sinusta tiedä.
Sait vain sydämeni kurkkuun.
Kahdesti.
Tulisitpa joskus vielä vastaan
kirjaston likaisilla käytävillä.
Tulisit että saan tuntea taas tuskaa.
Edes sitä.
En koskaan sinua unohtaa voi.
Vaikka ei enää koskaan tiemme kohtaisi.
Selite:
Kirjastossa muutama vuosi sitten tapahtui erittäin kummallisesti. nostin vaan katseeni kirjasta ja sydän pomppasi heti krkkuuni vaikka en edes kunnolla tajunnut mitä näin. ja se tapahtui vieläpä kahdesti kun hän meni uudelleen ohi. en ole sen jälkeen niin tuntenut eikä hän ole tullut vastaankaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
