Surin menetettyä rakkautta,
en ymmärtänyt sen tärkeyttä.
Ihmettelin tuntemaani vihaa,
mittaamatonta tyhjyyttä.
Kiitän menetyksen tuomasta opetuksesta,
iloitsen ihmisenä kasvamisesta,
anteeksi antamisen mahdollisuudesta.
Toivon löytäväni itseni,
olemaan rohkea elämässäni.
Rakastamaan vielä kerran.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hiljalleen ihmisyyteen kasvamme
Hiljalleen ihmisyyteen kasvamme
Hiljalleen ihmisyyteen kasvamme
Hiljalleen ihmisyyteen kasvamme
Runo sisältää ajattoman olemuksen menneestä sekä pitkän tulevaisuuden tunteen joka antaa mahdollisuuden onnistua sekä pettyä. Ja elää tietämättä miksi ja mikä on kaiken tarkoitus.
runouden positiivisia puolia on siinä, että se auttaa katsomaan itseään ulkopuolelta, tekemään tarkkailevaa havainnointia itestään ja siitähän tässä runossa tuntuisi olevan kyse. aina kannattaakin olla avoin elämälle ja rakkaudelle. eivät kokemukset lopu johonkin tiettyyn hetkeen, ellei itse niin päätä; kulkea aina jo tallattuja polkuja.
Runo sisältää ajattoman olemuksen menneestä sekä pitkän tulevaisuuden tunteen joka antaa mahdollisuuden onnistua sekä pettyä. Ja elää tietämättä miksi ja mikä on kaiken tarkoitus.
runouden positiivisia puolia on siinä, että se auttaa katsomaan itseään ulkopuolelta, tekemään tarkkailevaa havainnointia itestään ja siitähän tässä runossa tuntuisi olevan kyse. aina kannattaakin olla avoin elämälle ja rakkaudelle. eivät kokemukset lopu johonkin tiettyyn hetkeen, ellei itse niin päätä; kulkea aina jo tallattuja polkuja.