Painajaiseni sanoissa

Runoilija Ei niin pieni runotyttö

nainen
Julkaistu:
8
Liittynyt: 31.7.2013
Viimeksi paikalla: 30.4.2022 0:00

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoilijarotta elämän viemäriverkostossa.
Maskin takana rikkoutunut sielu.

Yritän uskoa ja toivoa, rakkaus antaa voimaa jaksaa,
päivä kerrallaan.

Runoissani elän ja kuljen pitkin kiemuraisia polkuja,
annan sieluni tuulettua.

Osa totta, osa keksittyä, väritettynä tai ei. 

Kiitos arvostelustasi!

Suosittelen:
 
Yön hiljaisuus huutaa korvaani
repii takaisin todellisuuteen
niin kylmään
yksinäiseen

Rapina nurkassa 
nostattaa pelon iholleni
Siellä se on
odottaa minua nälkäisenä 

Peto
siksi sitä kutsun

Tunnen lipuvani kauemmaksi
irti itsestäni
Huudan yhtä äänettömästi 
kuin aina ennenkin 

Pelko muuttuu hapuileviksi lonkeroiksi 
joiden otteesta 
on mahdotonta päästä irti

Kuuluu kolahdus 
hengitykseni salpautuu

Varjomaailman porttia avataan 

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa kerrontaa, "varjomaailman portti" jäi mietityttämään <3 
Kiitos kommentistasi. <3

Kaunis vaikkakin synkkä runo. Sai todella pelkäämään mikä siellä odottaa. Oman unettomuus ja unettomuuden ruokkiman masennuksen ja ahdistuksen jäljiltä tämä runo jotenkin muistutti siitä kauhusta kun heräsi yöllä ja tiesi ettei saa enää unta, ja ne kauheat ajatukset pääsevät taas kerran valtaan. 

Pelko on lohduton ja armoton vastustaja. Halirutistús ja voimia jos sitä vastaan taistelet. <3 

Runo oli koskettava ja kauniisti kirjoitettu. Kiitos. 

Kiitos kommentistasi. Niin tuttuja tunteita, halirutistuksen otan enemmän kuin mielelläni vastaan ja sehän tarkoittaa, että se on tarjolla myös sinulle. Voimia kysytään ihmiseltä niin paljon. Välillä pelkää, että ei vaan kestä. On niin yksin siellä ajatusten pyörteen keskellä. Yöt, ne ovat välillä todella pelottavia...
<3 Kiitos myös. Ja tiedän niin nuo tuntemukset ettei vain kestä.. Eikö sitä voi sanoa mikä siihen auttaa, kun en itsekään tiedä. Pakko vain yrittää löytää se voima ajaa ne pelot pois. Jostakin se hyvyys ja valo löytyy sisältä millä selviää taas yöstä. Pitää vaan luottaa että selviää jokaisesta. <3 <3 
Se on pitkä ja kivinen tie jota pitkin kuljetaan kohti helpotusta ja valoa. Se on kuitenkin sen arvoista! <3
upeasti kuvaat, ja tunteen luot. Voisiko tämä saada jatkoa, sellaisen hyvän 👀. Voisiko se auttaa ... ? voimahalein ♡ 
Kiitos kaunis. Jatko...se voi olla olemassa, tulossa sanoiksikin asti. Aika näyttää ja halauksen paras puoli on se, että sitä ei voi antaa saamatta edes puolikasta takaisin, kokonaisen kuitenkin itse välitän. 
 

Käyttäjän kaikki runot